Eilisilta olikin jälleen yllätyksiä täynnä.
Kultsi tuli kotiin töistä illalla ja tottakai olin tehnyt tarkan suunnitelman mukaisesti ruuan. Eli nyt ei sitten voi ajatellakaan mitään paistinpannulla paistettua ruokaa, rupeaa kuulemma rasvan tuoksu ja näkeminen välittömästi aiheuttamaan melkoista oksennuskohtausta.

Hain netistä pikaisesti makaronilaatikon ohjeen ja rupesin sitä sitten väsäämään. Tottamaar se onnistui, niinkuin meikäläisen kokkausyritykset aina, siten että kovuusaste läheni varmaankin tiiliskiveä.
Mikseikään sitä ihminen luota ohjeisiin, vaan pitää aina ruveta sooloilemaan ja kehittämään omia teorioita ruuan valmistumisesta. Uskoisin kuitenkin, että noissa ohjeissa noita ruokia on testattu ja todettu valmistuvan juuri tuolla lailla oikeaksi.

No, siinä sitten kuitenkin syötiin tuota tiiliskiveä ja kultsi ei voinut ajatellakaan juovansa mitään muuta kuin vettä.
No eihän toi mitään, jää sitten meikäläiselle huomattavasti enemmän piimää juotavaksi.

Makaronilaatikko upposi kitoihimme ja arviolta kultsin lautasen tyhjenemisestä viisi minuuttia, niin wc-pönttömme sai jälleen juttuseuraa, valitettavasti juttelu kuulosti melko yksitoikkoiselta.

Nyt on kuulemma tilanne se, että hernekeitto on ainot ruoka mikä pysyy sisällä ja siihenkin pitää lisätä suolaa hillitön määrä.
Nyt rupean uskomaan toteamuksia siitä, että raskaana olevan naisen ruokatottumukset muuttuvat melko radikaalisti.
Ennenhän hernekeitto kuului taloudessamme ruokalajiin "hätätilaruoka", eli sitä syötiin jos ei mitään muuta kerennyt/viitsinyt laittaa.

Lisäksi vaikuttaa siltä, että hernekeitosta tulee meidän vakioruoka, juuri toissapäivänähän sitä syötiin.
Onhan hernekeitto ihan ok. ruoka, pitäisi vaan tehdä se alusta asti sitten itse. Ei oikein innosta nämä purkkihernekeitot, missä ilmeisesti tehtailijat ovat säästölinjalla ja tiputtavat yhden liha(läski)kuution per purkki. Siinä sitten keittoa ottaessa arvotaan, kumpi ko. klöntin saa lautaselleen. Lisäksi sipulia ei voi lisätä ko. keittoon, aiheuttaa sekin kuulemma ruuan kulkusuunnan vaihtumisen ruokatorvessa.

Tulipa siinä jälleen analysoitua tätä ruokajuttua, mutta tätä ilmeisestikin se on seuraavat kuukaudet, joten hyvähän tämäkin on tuoda esille.

---

Tänä aamuna oli jälleen paluu arkeen ja piti lähteä työreissuun, onneksi ei väsyttänyt läheskään ollenkaan. Tuli illalla mentyä nukkumaan jo ennen kymmentä ja nukkumattikin takoi ilmeisesti lekalla hyvään uneen, koska tuli nukahdettua välittömästi.
Olin kahden jälkeen yöllä hereillä ja olin jo singahtamassa suihkuun, kun katsoin kelloradiosta että kello on jo yli kahdeksan. Hetken silmiä tarkentaneena huomasinkin sen olevan vasta yli kahden. Ei, kun lisää unta palloon.

Kultsi nukkuikin vieressä hiljaa tuhisten. Hyvä niin, onhan se nyt oksennellut, kuumeillut ja ei varmaan syönytkään tarpeeksi. Voimia kuitenkin tarvitsee, kun töihin menee taas pitkäksi päiväksi.
Oli kuulemma varannut hierojankin tälle päivää. Pitäisi kyllä itsekin saada aikaiseksi tuo hierojalle meno, sain syntymäpäivälahjaksi lahjakortin, mutta periaatesuomalaisenamiehenä en varmaan tajua käyttää sitä ennenkuin pää ei taivu, tai selkä on jo ihan paskana.

Aamulla heräsin kuuden jälkeen ja kultsi heräsi myös samoihin aikoihin, arvaattekin varmaan jo mitä tekemään, puhumaan jälleen gustafsbergillemme. Herrasmiehenä päästin hänet ensin asioimaan, koska ei välttämättä kruunaa tuota oksennussuoritusta se, että meikäläisen helmeilevä aamuvirtsa tuoksuu vielä wc:ssä.

Tässä jälleen viimehetkien tapahtumat, nyt pitäisi vielä jatkaa töiden tekoa ja illalla mennä opiskelemaan...

Mielenkiinnolla odotan, mitä ilta mahtaa jälleen tuoda tullessaan. Makaronilaatikkoa ei kuulemma sitten saa lämmittää paistinpannulla(muistattehan sen rasvan hajun...), vaan mikrossa..